top of page

Tlaixnextiliztli

 

Tepalehuiliztli ica macehualaltepemeh

 

Comonteopan tlen macehualaltepemeh (IPCC ica inglestlahtolli) tlen Nacion Apache tlen hueyi altepetl Colorado motlalanqui para mochihuaz campeca tlen huehcapan para macehualaltepemeh. IPCC quimanahuia huan quihueyilia tlanehnehuiliztli, tlaneltoquiliztli huan macehualteotequitl. Nouhquiya mochihua campeca cehcemanoh, mehmetztli, eheyi metztli huan quemman ipohual mocencahua. Ica ni campeca IPCC tecuaaltia, tenamictia, quichihua campeca quemman ce acahya miqui, quemman ce acahya mopehualtia, quemman ce acahya motocayotia, huan campeca quemman ce quihuelitta huan quinextia teixpan huan cequinoqueh tlen zancehco tequitih. Pan ni macehualteopan IPCC nouhquiy mochihuah campeca ohome metztli tlen temaliztli. IPCC quihueyilia ce cualli nemiliztli, cualli chicahualiztli huan cualli yoliliztli tlen mochicahualtia para quimanahuiz ce cualli nemiliztli ica nanacatl tlanelhuayomatiliztli, yolcameh, atl, ehecatl, tlalli, tlitl huan elhuicatl. Tlen acquiya tequiti pan ce campeca monequi ce tepalehuihquetl tlen teopan. Tepalehuianih tlen teopan inintequiuh quinmocuitlahuiz tlen quinhuallicah. Xiquillamiqui IPCC ni ce macehualteopan para macehualaltepemeh. Tlen axcanah macehualmeh no hueli huallazceh zanpampa monequi nochi ma quitlepanittacan.

TLANELTOQUILIZTLI

 

Tlen quiyecana huan tlen tlamachtia IPCC huallauh ipan Mexicayotl.

 

Mexicayotl ni ce tlamantli tlen macehualli. Mexicayotl moyotilihqui, mochihchiuhqui huan quipehpenqueh macehualtequitinih para quinpalehuizceh macehualmeh tlen Yohualtlalayocan (America del norte). Ni ce nechicoliztli tlen quipiya centzontli huan macuilcempohualli xihuitl huan tlaixnamiquiliztli tlen tlaneltoquililiztli cristiano tlen axcanah quinhuelitta macehualaltepemeh. Tequitl tlen quichihua Mexicayotl temaca ce calli huan ce teopan ica tlen axcanah macehualtlaneltocah huan oceloquichmeh tlen axcanah tehuelittah huan quincocoliah macehualmeh, ininmacehualtlamachtiliz huan ininmacehualtlachihchihualiztli. Mexicayotl quinmaca macehualmeh ce canahya campa quinmanahuia campa hueli elizceh macehualmeh huan tlaneltocazceh huan axcanah tlen quinpantiz quen tlanextilia tlaneltoquiliztli cristiano, capitalizmoh huan gringuismo. Mexicayotl ni ce teotlachihualtlamachtiliztli tlen macehualmeh.

 

Xiccohua ce amoxtli zo xitepalehui nican

Cempohualli xihuitl huan achiyoc panotoc para ticpiyazceh ce tlalli campa hueli ticquetzazceh ce temazcalli campa hueli ticchihuazceh ce campeca. Yeca ticchiyah nochi tlen huallohuih monequi ma quitlatlepanittacan nochi tequitl tlen mochiuhtoc. Zan macehualmeh tlen quinmachtihtoc (IPCC) huan quipixtoqueh ce amatl tlen quinmacatoc macehualteopan hueli quichihuah campeca pan ni tlalli. Ni ce tlamachtiliztli tlahuel chicahuac huan monequi timomachtiz miac xihuitl huan titepalehuiz quemman monequiz.

Toteoohui

 

 

“Axhueli ticnehnehuiliah ticpiyazceh ceyoc totiotzin achi maz hueyi quen tohhuantin, yeca axcanah nelticcuamachiliah nochi tlaltepactli/totiotzin, yeca monequi timoicnoittazceh huan titlepanittazceh nochi tlen eltoc pan tlaltipactli.”

 

- Atekpatzin

Nemaihtolli quen ce teixnamiquiliztli

​​

Tlanahuatilli tlen Teotlacaxoxouhcatiliztli tlen Macehualamericanoz 1978 (AIRFA) (42 U.S.C. § 1996) quimanahuia macehualmeh ma tlaneltocacan huan ma quichihuacan inincampeca pan ce canahya tlalli tlen mocauhtoqueh, ma quitequihuican tlamantli tlen malhuilli huan ma tlaneltocacan pan tlen quinequizceh quemman quichihuah ce campeca huan nochi macehualtlachihchihualiztli.

 

“Pan tonatiuh 11, metztli agoztoh, 1978 xihuitl, tlanahuatilli tlen Estados Unidos moihcuilohqui quimanahuiz huan quimocuitlahuiz tlacaxoxouhcatiliztli para tlaneltocazceh, quiihtozceh huan quichihuazceh macehualcampeca tlen macehualamericanos, esquimales, aleutianos huan Nativos hawaianos, huan cequinoqueh, nouhquiya huelizceh quitequihuah cequi canahya malhuilli, huan tlamantli malhuilli huan huelizceh tlaneltocah pan campeca tlen quichihuah”. 42 USC Tlanahuatilli 1996 (2011).

 

Mopatlac tlanahuatilli pan 1994:H.R. 1308— 103.º Congreso (1993-1994) Ley de Restauración de la libertad Religiosa de 1993- Tlanahuatilli tetlacahualtia, axanqueh, yonce acahya tlanahuatihquetl tlen Estados Unidos zo ce altepetl (hueyi tlanahuatilli) ma quintequipacho ica inintlaneltoquiliz macehualmeh, ihcatzan elizquia ce tlanahuatilli para nochimeh, zan hueliz mochihua tlan hueyi tlanahuatilli hueli quiixpanextia ce acahya: (1) Quiyecanah ce tlanehnehuiliztli tlen axquitlepanitta tlanahuatilli; huan (2) ni ce ohtli tlen axmaz quiixpano ni tlanehnehuiliztli tlen tlanahuatilli. Ni tlanahuatilli zaniloa ica tepalehuiliztli huan quen motlaxtlahuiz tepalehuianih tlan monequi huan quen mochihuaz.

Quiihtoa: (1) Axtlen pan ni tlanahuatilli moihtoz para nahuatlahtoz ica tlen achtohui tlanahuatilli tlen Constitucion tlen tetlacahualtia ica ce tlaneltoquiliztli: (2) Tlan momaca ce tomin, ce tlapalehuiliztli, axmoittaz quence tlahtlacolli tlen nopa tlanahuatilli: huan (3) quen motequihuia pan ni tlanahuatilli, “temactiliztli” axcanah calaqui tlan axtemacazceh ce tomin, tlapalehuiliztli zo ceyoc tlamantli tlen hueyi tlanahuatilli.

 

Ni tlanahuatilli mochiuhqui pampa macehualmeh tlen altepetl tlen Estados Unidos quintlacahualtihqueh axcanah ma quitequihuican tlanahuatilli tlen achtohui amatl mochiuhqui.

 

Macehualaltepemeh quichiuhtihualtoqueh campeca, ni quipiya miac xihuitl, iuhcatzan quemman quintlacahualtiyayah ayoccanah ma quichihuacan. Quinquetzqueh campeca, techancalacqueh huan huehuemeh quintzaucqueh. Iuhcatzan iuhquinon panoc nocca nican tiitztoqueh.

 

Nochipan quemman macehualaltepemeh mocentiliah para ce nemaihtolli, moitta quence teixnamiquiliztli ica miac xihuitl tlen temictiliztli. Yeca IPCC monequi quimocuitlahuiz achiyoc nochi tlen mochihua pan ce campeca; canin moquetza, quemman moquetza huan queniuhqui mochihua. Axtiteilliah canin mochihua ce campeca pampa timomocuitlahuiah zan tohhuantin. Tiquinpalehuiah macehualaltepemeh huan ticchihuah nochin tlen tihuelih para tiquinmomocuitlahuizceh tomacehualaltepehuan.

bottom of page